Tästä voisi varmaan kehitellä jonkun poliittisesti sopimattoman jutun Late Lampaasta, mutta koska tarkoitus kuitenkin on kannustaa siihen karitsanlihan syömiseen, niin annetaan olla ja siirrytään suoraan asiaan. 

Kun lapseni syntyi tässä muutamia vuosia sitten tulin ajastaan tutustuneeksi lähikaupan vauvanruokien valikoimiin. Ja vaikka olinkin välillä tilsinyt lapsoselle keitettyjä kasviksia ja maidolla ohennettuna lusikoinut smurffini hampaattomaan suuhun, niin viimeistään siinä vaiheessa kun koira kävi haistamassa mutta kieltäytyi nuolaisemasta lattialle pudonnutta purkkiruokaa, ryhdyin kulinaarisiin vauvanruokakokeiluihin. Koska kyllä se on tärkeää että ruoka maistuu hyvältä, vaikka se olisikin sileäksi ajettua sosetta. Siitä ajasta on jäänyt mieleen erityisesti timjami- palsternakka- karitsajauhelihasose jota ihan rehellisesti sanottuna söin mielelläni itsekin, ehkä hieman suolattuna.  

Eikä ole edes vaikeaa! Näin sitä saadaan: Kuori ja paloittele palsternakka. Laita palat kattilaan ja lisää vetta niin että ne juuri ja juuri peittyvät. Keitä pehmeäksi. Silläaikaa paahda teflonpannulla tai kattilassa noin 100g karitsan jauhelihaa ilman rasvaa. Painele ja sekoittele lihaa niin että se menee ihan pieneksi muruksi, koska nyt tehdään ruokaa pieneen hampaattomaan suuhun. Mikäli palsternakkakattilassa tuntuu olevan reilusti nestettä, kaada sitä pois mutta älä heitä pois. Lisää kypsä jauheliha kypsien palsternakkojen sekaan, lisä noin 1tl tuoreita silputtuja timjaminlehtiä ja survo soseeksi. Voit myös soseuttaa sen esim sauvasekoittimella. Mikäli sose tuntuu kovin paksulta, lisää keitinvettä vähän kerrallaan. Jos keitinvettä ei ole, ohenna vedellä. Säilymisen ja pakastuksen kannalta on parempi ohentaa tällaiset ruuat valmistusvaiheessa mielummin vedellä kuin maidolla. Säilytä sose viileässä ja käytä mahdollisimman pian, viimeistään parin päivän aikana. Sen voi myös kätevästi pakastaa jääpalamuotissa jolloin on helppo sulattaa juuri tarvittava ( pieni) määrä. 

Itsetehdyissä soseissa on hyvän maun lisäksi sekin etu että voi käyttää juuri niitä ainesosia mistä itse tykkää. Esim ikisuosikkini kukkakaali oli valitettavasti (minun kokemukseni mukaan) huono valita lastenruokiin. Varmasti kokissa oli vika, mutta en saanut siitä tehtyä maistuvia soseita millään yhdistelmillä. Miedon makuinen ja hieman makeahko palsternakka on taas perunaa parempi vaihtoehto senkin puolesta että se kestää pakastusta perunaa paremmin.